Matemaattiset symbolit – matematiikan perussymbolit
Matemaattiset symbolit ovat lukuja tai kuvioiden yhdistelmiä, jotka edustavat matemaattisia objekteja, toimintoja tai suhteita. Niitä käytetään matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen nopeasti ja helposti.
Matematiikan perusta on sen symboleissa ja numeroissa. Matematiikan symboleja käytetään erilaisten matemaattisten operaatioiden suorittamiseen. Symbolit auttavat meitä määrittelemään suhteen kahden tai useamman määrän välillä. Tämä artikkeli käsittelee joitain matemaattisia perussymboleja sekä niiden kuvauksia ja esimerkkejä.
Sisällysluettelo
- Symbolit matematiikassa
- Luettelo kaikista matematiikan symboleista
- Algebrasymbolit matematiikassa
- Geometrian symbolit matematiikassa
- Aseta teoriasymboli matematiikassa
- Laskenta ja analyysisymbolit matematiikassa
- Kombinatoriikka symbolit matematiikassa
- Numerosymbolit matematiikassa
- Kreikan symbolit matematiikassa
- Logiikkasymbolit matematiikassa
- Diskreetit matematiikan symbolit
Symbolit matematiikassa
Symbolit ovat perusedellytys erilaisten toimintojen suorittamiseen matematiikassa. Matematiikassa käytetään laajaa valikoimaa symboleja, joilla on omat merkitykset ja käyttötarkoitukset. Joillakin matematiikassa käytetyillä symboleilla on jopa ennalta määriteltyjä arvoja tai merkityksiä. Esimerkiksi 'Z' on symboli, jota käytetään määrittämään kokonaislukuja, samoin pi tai Pi on ennalta määritetty symboli, jonka arvo on 22/7 tai 3.14.
Symbolit toimivat suhteena erillisten määrien välillä. Symbolit auttavat ymmärtämään aihetta paremmin ja tehokkaammin. Matematiikan symbolien valikoima on valtava, yksinkertaisesta lisäyksestä '+' monimutkaiseen erotteluun ' dy/dx' yhdet. Symboleja käytetään myös lyhyinä muotoina useille yleisesti käytetyille lauseille tai sanoille, kuten ∵ on käytetty siksi tai koska.
Matematiikan perussymbolit
Tässä on joitain matemaattisia perussymboleja:
- Plussymboli (+): Merkitsee lisäystä
- Miinussymboli (-): tarkoittaa vähennyslaskua
- Yhtymäsymboli (=)
- Ei ole sama kuin symboli (≠)
- Kertolasymboli (×)
- Jakomerkki (÷)
- Suurempi kuin/vähemmän kuin symbolit
- Suurempi tai yhtä suuri/pienempi tai yhtä suuri kuin symbolit (≥ ≤)
Muita matemaattisia symboleja ovat:
- Tähtimerkki (*) tai aikamerkki (×)
- Kertopiste (⋅)
- Jakoviiva (/)
- Epäyhtälö (≥, ≤)
- Sulut ( )
- Hakasulkeet ()
Luettelo kaikista matematiikan symboleista
Symbolit tekevät laskelmistamme helpompaa ja nopeampaa. Esimerkiksi '+' -symboli osoittaa, että lisäämme jotain. Matematiikassa on yli 10 000 symbolia, joista harvoin käytetään harvoin ja muutamia erittäin usein. Yleiset ja perusmatemaattiset symbolit sekä niiden kuvaus ja merkitys on kuvattu alla olevassa taulukossa:
| Symboli | Nimi | Kuvaus | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|---|---|
| + | Lisäys | plus | a + b on a:n ja b:n summa | 2 + 7 = 9 |
| – | Vähennyslasku | miinus | a – b on a:n ja b:n erotus | 14-6 = 8 |
| × | Kertominen | ajat | a × b on a:n ja b:n kertolasku. | 2 × 5 = 10 |
| . | a . b on a:n ja b:n kertolasku. | 7 ∙ 2 = 14 | ||
| * | Tähti | a * b on a:n ja b:n kertolasku. | 4*5 = 20 | |
| ÷ | | jaettuna | a ÷ b on a:n jako b:llä | 5 ÷ 5 = 1 |
| / | a / b on a:n jako b:llä | 16⁄8 = 2 | ||
| = | Tasa-arvo | on yhtä suuri kuin | Jos = b, a ja b edustavat samaa numeroa. | 2 + 6 = 8 |
| < | | on vähemmän kuin | Jos | 17 <45 |
| > | on suurempi kuin | Jos a> b, a on suurempi kuin b | 19> 6 | |
| ∓ | miinus - plus | miinus tai plus | a ± b tarkoittaa sekä a + b että a – b | 5 ∓ 9 = -4 ja 14 |
| ± | plus miinus | plus tai miinus | a ± b tarkoittaa sekä a – b että a + b | 5 ± 9 = 14 ja -4 |
| . | desimaalipiste | ajanjaksoa | käytetään näyttämään desimaalilukua | 12,05 = 12 + (5/100) |
| vastaan | moduuli | mod of | käytetään loppuosan laskemiseen | 16 vastaan 5 = 1 |
| a b | eksponentti | tehoa | käytetään laskemaan luvun 'a' tulo b kertaa. | 7 3 = 343 |
| √a | neliöjuuri | √a · √a = a | √a on ei-negatiivinen luku, jonka neliö on 'a' | √16 = ±4 |
| 3 √a | kuutiojuuri | 3 √a · 3 √a · 3 √a = a | 3 √a on luku, jonka kuutio on 'a' | 3 √81 = 3 |
| 4 √a | neljäs juuri | 4 √a · 4 √a · 4 √a · 4 √a = a | 4 √a on ei-negatiivinen luku, jonka neljäs potenssi on 'a' | 4 √625 = ±5 |
| n √a | n-juuri (radikaali) | n √a · n √a · · · n kertaa = a | n √a on luku, jonka n th teho on 'a' | kun n = 5, n √32 = 2 |
| % | prosenttia | 1 % = 1/100 | käytetään laskemaan tietyn luvun prosenttiosuus | 25 % × 60 = 25/100 × 60 = 15 |
| ‰ | tuhatta kohden | 1‰ = 1/1000 = 0,1 % | käytetään laskemaan prosenttiosuuden kymmenesosa tietystä luvusta | 10‰ × 50 = 10/1000 × viisikymmentä = 0,5 |
| ppm | per miljoona | 1 ppm = 1/1000000 | käytetään laskemaan yhden miljoonasosa annetusta luvusta | 10 ppm × 50 = 10/1000000 × viisikymmentä = 0,0005 |
| ppb | - miljardia kohden | 1 ppb = 10 -9 | käytetään laskemaan yksi miljardisosa tietystä luvusta | 10 ppb × 50 = 10 × 10 -9 ×50 = 5 × 10 -7 |
| ppt | - triljoonaa kohden | 1 ppt = 10 -12 | käytetään laskemaan triljoonasosa tietystä luvusta | 10 s. × 50 = 10 × 10 -12 ×50 = 5 × 10 -10 |
Algebrasymbolit matematiikassa
Algebra on se matematiikan haara, joka auttaa meitä löytämään tuntemattoman arvon. Tuntematonta arvoa edustaa muuttujia . Tämän tuntemattoman muuttujan arvon löytämiseksi suoritetaan erilaisia operaatioita. Algebrallisia symboleja käytetään kuvaamaan laskennassa tarvittavia operaatioita. Algebrassa käytetyt symbolit on kuvattu alla:
| Symboli | Nimi | Kuvaus | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|---|---|
| x,y | Muuttujat | tuntematon arvo | x = 2, edustaa x:n arvoa 2. | 3x = 9 ⇒ x = 3 |
| 1, 2, 3…. | Numerovakiot | numeroita | Kohdassa x + 2 2 on numerovakio. | x + 5 = 10, tässä 5 ja 10 ovat vakioita |
| ≠ | Yhtälö | ei ole yhtä suuri kuin | Jos ≠ b, a ja b eivät edusta samaa numeroa. | 3 ≠ 5 |
| ≈ | Suunnilleen yhtä suuri | on suunnilleen yhtä suuri kuin | Jos a ≈ b, a ja b ovat lähes yhtä suuret. | √2≈1,41 |
| ≡ | Määritelmä | määritellään nimellä 'tai' on määritelmän mukaan sama | Jos a ≡ b, a määritellään b:n toiseksi nimeksi | (a+b) 2 ≡ a 2 + 2ab + b 2 |
| := | Jos a := b, a on b:n määrittelemä | (a-b) 2 := a 2 -2ab + b 2 | ||
| ≜ | Jos ≜ b, a on b:n määritelmä. | a 2 -b 2 ≜ (a-b).(a+b) | ||
| < | | on vähemmän kuin | Jos | 17 <45 |
| > | on suurempi kuin | Jos a> b, a on suurempi kuin b | 19> 6 | |
| < < | on paljon pienempi kuin | Jos | 1 < < 999999999 | |
| >> | on paljon suurempi kuin | Jos a> b, a on paljon suurempi kuin b | 999999999>> 1 | |
| ≤ | | on pienempi tai yhtä suuri kuin | Jos a ≤ b, a on pienempi tai yhtä suuri kuin b | 3 ≤ 5 ja 3 ≤ 3 |
| ≥ | on suurempi tai yhtä suuri kuin | Jos a ≥ b, a on suurempi tai yhtä suuri kuin b | 4 ≥ 1 ja 4 ≥ 4 | |
| [ ] | | Hakasulkeet | laske lauseke ensin [ ] sisällä, sillä on vähiten etusija kaikista hakasulkeista | [1 + 2] – [2 +4] + 4 × 5 = 3 – 6 + 4 × 5 = 3 – 6 + 20 = 23 – 6 = 17 |
| ( ) | sulut (sulut) | laske lauseke ensin ( ) sisällä, sillä on korkein etusija kaikista hakasulkeista | (15/5) × 2 + (2 + 8) = 3 × 2 + 10 = 6 + 10 = 16 | |
| ∝ | Suhde | suhteessa | Jos a ∝ b , sitä käytetään osoittamaan a:n ja b:n välistä suhdetta/osuutta | x ∝ y⟹ x = ky, missä k on vakio. |
| f(x) | Toiminto | f(x) = x, käytetään x:n arvojen kartoittamiseen f(x) | | f(x) = 2x + 5 |
| ! | Factorial | tekijällinen | n! on tulo 1×2×3…×n | 6! = 1 × 2 × 3 × 4 × 5 × 6 = 720 |
| ⇒ | Aineellinen vaikutus | viittaa | A ⇒ B tarkoittaa, että jos A on tosi, myös B:n on oltava tosi, mutta jos A on epätosi, B on tuntematon. | x = 2 ⇒x 2 = 4, mutta x 2 = 4 ⇒ x = 2 on epätosi, koska x voi olla myös -2. |
| ⇔ | Materiaalien vastaavuus | jos ja vain jos | Jos A on tosi, B on tosi ja jos A on epätosi, niin B on myös epätosi. | x = y + 4 ⇔ x-4 = y |
| |….| | Absoluuttinen arvo | absoluuttinen arvo | |a| palauttaa aina absoluuttisen tai positiivisen arvon | |5| = 5 ja |-5| = 5 |
Geometrian symbolit matematiikassa
Geometriassa erilaisia symboleja käytetään lyhenteenä jostain yleisesti käytetystä sanasta. Esimerkiksi '⊥' käytetään määrittämään, että viivat ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden. Geometriassa käytetyt symbolit on kuvattu alla:
| Symboli | Nimi | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| ∠ | Kulma | Sitä käytetään mainitsemaan kahden säteen muodostama kulma | ∠PQR = 30° |
| ∟ | Oikea kulma | Se määrittää, että muodostettu kulma on suorakulmainen eli 90° | ∟XYZ = 90° |
| . | Kohta | Se kuvaa paikkaa avaruudessa. | (a,b,c) se esitetään koordinaattina avaruudessa pisteellä. |
| → | säde | Se näyttää, että viivalla on kiinteä aloituspiste, mutta ei loppupistettä. | |
| _ | Jana | Se näyttää, että viivalla on kiinteä aloituspiste ja kiinteä loppupiste. | |
| ↔ | Linja | Se osoittaa, että viivalla ei ole aloituspistettä eikä loppupistettä. | |
| | Arc | Se määrittää kaaren asteen pisteestä A pisteeseen B. | |
| ∥ | Rinnakkainen | Se osoittaa, että suorat ovat yhdensuuntaisia toistensa kanssa. | AB ∥ CD |
| ∦ | Ei rinnakkain | Se osoittaa, että viivat eivät ole yhdensuuntaisia. | AB ∦ CD |
| ⟂ | kohtisuorassa | Se osoittaa, että kaksi suoraa ovat kohtisuorassa, ts. ne leikkaavat toisensa 90° kulmassa | AB ⟂ CD |
| | Ei kohtisuorassa | Se osoittaa, että viivat eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. | |
| ≅ | Yhdenmukainen | Se osoittaa yhdenmukaisuuden kahden muodon välillä, eli kaksi muotoa ovat muodoltaan ja kooltaan vastaavia. | △ABC ≅ △XYZ |
| ~ | Samankaltaisuus | Se osoittaa, että kaksi muotoa ovat samankaltaisia toistensa kanssa, eli kaksi muotoa ovat muodoltaan samanlaisia, mutta eivät kooltaan. | △ABC ~ △XYZ |
| △ | Kolmio | Sitä käytetään kolmion muodon määrittämiseen. | △ABC, edustaa ABC on kolmio. |
| ° | Tutkinto | Se on yksikkö, jota käytetään kulman mittauksen määrittämiseen. | a = 30° |
| rad tai c | Radiaanit | 360° = 2p c | |
| grad tai g | Gradiaanit | 360° = 400 g | |
| |x-y| | Etäisyys | Sitä käytetään kahden pisteen välisen etäisyyden määrittämiseen. | | x-y | = 5 |
| Pi | pi vakio | Se on ennalta määritetty vakio, jonka arvo on 22/7 tai 3,1415926… | 2π = 2 × 22/7 = 44/7 |
Aseta teoriasymboli matematiikassa
Jotkut yleisimmistä symbolit joukkoteoriassa on lueteltu seuraavassa taulukossa:
| Symboli | Nimi | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| { } | Aseta | Sitä käytetään joukon elementtien määrittämiseen. | {1, 2, a, b} |
| | | Sellaista että | Sitä käytetään määrittämään sarjan kunto. | a |
| : | { x : x> 0} | ||
| ∈ | kuuluu | Se määrittää, että elementti kuuluu joukkoon. | A = {1, 5, 7, c, a} 7 ∈ A |
| ∉ | ei kuulu | Se osoittaa, että elementti ei kuulu joukkoon. | A = {1, 5, 7, c, a} 0 ∉ A |
| = | Tasa-arvoinen suhde | Se määrittää, että kaksi sarjaa ovat täsmälleen samat. | A = {1, 2, 3} B = {1, 2, 3} sitten A = B |
| ⊆ | Osajoukko | Se edustaa kaikkia joukon A elementtejä, jotka ovat joukossa B tai joukko A on yhtä kuin joukko B | A = {1, 3, a} B = {a, b, 1, 2, 3, 4, 5} A ⊆ B |
| ⊂ | Oikea osajoukko | Se edustaa kaikkia joukon A elementtejä, jotka ovat joukossa B, ja joukko A ei ole sama kuin joukko B. | A = {1, 2, a} B = {a, b, c, 2, 4, 5, 1} A ⊂ B |
| ⊄ | Ei alajoukko | Se määrittää, että A ei ole joukon B osajoukko. | A = {1, 2, 3} B = {a, b, c} A ⊄ B |
| ⊇ | Superset | Se edustaa kaikkia joukon B elementtejä, jotka ovat joukossa A tai joukko A on yhtä kuin joukko B | A = {1, 2, a, b, c} B = {1, a} A ⊇ B |
| ⊃ | Oikea Superset | Se määrittää, että A on B:n superjoukko, mutta joukko A ei ole sama kuin joukko B | A = {1, 2, 3, a, b} B = {1, 2, a} A ⊃ B |
| Ø | Tyhjä sarja | Se määrittää, ettei joukossa ole elementtiä. | { } = Ø |
| SISÄÄN | Universaali setti | Se on joukko, joka sisältää elementtejä kaikista muista asiaankuuluvista joukkoista. | A = {a, b, c} B = {1, 2, 3}, sitten U = {1, 2, 3, a, b, c} |
| |A| tai n{A} | Sarjan kardinaalisuus | Se edustaa joukon esineiden määrää. | A= {1, 3, 4, 5, 2}, sitten |A|=5. |
| P(X) | Tehosarja | Se on joukko, joka sisältää kaikki mahdolliset joukon A osajoukot, mukaan lukien itse joukon ja nollajoukon. | Jos A = {a, b} P(A) = {{ }, {a}, {b}, {a, b}} |
| ∪ | Sarjojen liitto | Se on sarja, joka sisältää kaikki toimitettujen sarjojen elementit. | A = {a, b, c} B = {p, q} A ∪ B = {a, b, c, p, q} |
| ∩ | Joukkojen risteys | Se näyttää molempien joukkojen yhteiset elementit. | A = { a, b} B= {1, 2, a} A ∩ B = {a} |
| X c TAI X' | Sarjan täydennys | Joukon komplementti sisältää kaikki muut elementit, jotka eivät kuulu kyseiseen joukkoon. | A = {1, 2, 3, 4, 5} B = {1, 2, 3} sitten X′ = A – B X′ = {4, 5} |
| − | Aseta ero | Se näyttää elementtien eron kahden joukon välillä. | A = {1, 2, 3, 4, a, b, c} B = {1, 2, a, b} A – B = {3, 4, c} |
| × | Karteesinen sarjojen tuote | Se on sarjan tilattujen komponenttien tulos. | A = {1, 2} ja B = {a} A × B ={(1, a), (2, a)} |
Laskenta ja analyysisymbolit matematiikassa
Calculus on matematiikan haara, joka käsittelee funktion muutosnopeutta ja äärettömän pienten arvojen summaa käyttämällä rajojen käsitettä. Laskennassa käytetään erilaisia symboleja, joissa oppii kaikki käytetyt symbolit Calculus alla lisätyn taulukon kautta,
| Symboli | Symbolin nimi matematiikassa | Matemaattisten symbolien merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| e | epsilon | edustaa hyvin pientä lukua, lähellä nollaa | ε → 0 |
| se on | e Vakio/Eulerin luku | e = 2,718281828… | e = lim (1+1/x)x, x→∞ |
| lim x→a | raja | funktion raja-arvo | lim x→2 (2x + 2) = 2x2 + 2 = 6 |
| ja' | johdannainen | johdannainen – Lagrangen merkintä | (4x 2 )' = 8x |
| ja | Toinen johdannainen | johdannainen johdannainen | (4x 2 ) = 8 |
| ja (n) | n. johdannainen | n-kertainen johtaminen | x:n n:s derivaatta n x n {ja n (x n )} = n (n-1) (n-2)….(2) (1) = n! |
| dy/dx | johdannainen | johdannainen – Leibnizin merkintä | d(6x 4 )/dx = 24x 3 |
| dy/dx | johdannainen | johdannainen – Leibnizin merkintä | d 2 (6x 4 )/dx 2 = 72x 2 |
| d n y/dx n | n. johdannainen | n-kertainen johtaminen | x:n n:s derivaatta n x n {d n (x n )/dx n } = n (n-1) (n-2)…. (2) (1) = n! |
| Dx | Yksi ajan derivaatta | Johdannainen-Eulerin merkintä | d(6x 4 )/dx = 24x 3 |
| D 2 x | toinen johdannainen | Toinen johdannainen-Eulerin merkintä | d(6×4)/dx = 24×3 |
| D n x | johdannainen | n. derivaatta - Eulerin merkintä | x:n n:s derivaatta n {D n (x n )} = n (n-1) (n-2)….(2) (1) = n! |
| ∂/∂x | osittainen johdannainen | Funktion erottaminen yhden muuttujan suhteen pitäen muut muuttujat vakioina | ∂(x 5 + yz)/∂x = 5x 4 |
| ∫ | kattava | johtamisen vastakohta | ∫x n dx = x n + 1 /n + 1 + C |
| ∬ | kaksoisintegraali | 2 muuttujan funktion integrointi | ∬(x + y) dx.dy |
| ∭ | kolminkertainen integraali | 3 muuttujan funktion integrointi | ∫∫∫(x + y + z) dx.dy.dz |
| ∮ | suljettu ääriviiva/viiva integraali | Linjaintegraali suljetun käyrän yli | ∮ C 2p dp |
| ∯ | suljettu pintaintegraali | Kaksoisintegraali suljetun pinnan päällä | ∭ SISÄÄN (⛛.F)dV = ∯ S (F.n̂) dS |
| ∰ | suljettu tilavuusintegraali | Tilavuusintegraali suljetun kolmiulotteisen alueen yli | ∰ (x 2 + ja 2 + z 2 ) dx dy dz |
| [a,b] | suljettu aikaväli | [a,b] = x | cos x ∈ [ – 1, 1] |
| (a, b) | avoin intervalli | (a,b) = x | f on jatkuva välillä (-1, 1) |
| Kanssa* | monimutkainen konjugaatti | z = a+bi → z*=a-bi | Jos z = a + bi, niin z* = a – bi |
| i | kuvitteellinen yksikkö | i ≡ √-1 | z = a + bi |
| ∇ | nabla/del | gradientti/divergenttioperaattori | ∇f (x,y,z) |
| x * y | konvoluutio | Toiminnon muutos toisen toiminnon vuoksi. | y(t) = x(t) * h(t) |
| ∞ | lemniskaatti | äärettömyyden symboli | x ≥ 0; x ∈ (0, ∞) |
Kombinatoriikka symbolit matematiikassa
Kombinatoriset symbolit, joita käytetään matematiikassa äärellisten diskreettien rakenteiden yhdistelmien tutkimiseen. Erilaiset tärkeät matematiikassa käytetyt kombinatoriset symbolit on lisätty taulukkoon seuraavasti:
| Symboli | Symbolin nimi | Merkitys tai määritelmä | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| n! | Factorial | n! = 1×2×3×…×n | 4! = 1 × 2 × 3 × 4 = 24 |
| n P k | Permutaatio | n P k = n!/(n – k)! | 4 P 2 = 4!/(4-2)! = 12 |
| n C k | Yhdistelmä | n C k = n!/(n – k)!.k! | 4 C 2 = 4!/2!(4-2)! = 6 |
Numerosymbolit matematiikassa
Eri alueiden matemaatikot käyttävät matematiikassa erilaisia numerotyyppejä ja joitain näkyvimmistä numerosymboleista, kuten eurooppalaiset numerot ja Roomalaiset numerot matematiikassa ovat,
| Nimi | eurooppalainen | roomalainen |
|---|---|---|
| nolla | 0 | n/a |
| yksi | 1 | minä |
| kaksi | 2 | II |
| kolme | 3 | III |
| neljä | 4 | IV |
| viisi | 5 | SISÄÄN |
| kuusi | 6 | ME |
| seitsemän | 7 | VII |
| kahdeksan | 8 | VIII |
| yhdeksän | 9 | IX |
| kymmenen | 10 | X |
| yksitoista | yksitoista | XI |
| kaksitoista | 12 | XII |
| kolmetoista | 13 | XIII |
| neljätoista | 14 | XIV |
| viisitoista | viisitoista | XV |
| kuusitoista | 16 | XVI |
| seitsemäntoista | 17 | XVII |
| kahdeksantoista | 18 | XVIII |
| yhdeksäntoista | 19 | XIX |
| kaksikymmentä | kaksikymmentä | XX |
| kolmekymmentä | 30 | XXX |
| neljäkymmentä | 40 | XL |
| viisikymmentä | viisikymmentä | L |
| kuusikymmentä | 60 | LX |
| seitsemänkymmentä | 70 | LXX |
| kahdeksankymmentä | 80 | 80 |
| yhdeksänkymmentä | 90 | XC |
| sata | 100 | C |
Kreikan symbolit matematiikassa
Luettelo täydellisestä Kreikan aakkoset on seuraavassa taulukossa:
| Kreikkalainen symboli | Kreikkalainen kirjainnimi | Englanninkielinen vastine | |
|---|---|---|---|
| Pienet kirjaimet | Iso kirjain | ||
| A | a | Alpha | a |
| B | b | Beeta | b |
| D | d | Delta | d |
| C | c | Gamma | g |
| G | g | Zeta | Kanssa |
| E | e | Epsilon | se on |
| Th | i | Theta | th |
| THE | the | Ja | h |
| K | K | Kappa | k |
| minä | i | Iota | i |
| M | m | Sisään | m |
| L | l | Lambda | l |
| X | X | Xi | x |
| N | n | Ei | n |
| THE | The | Omicron | O |
| Pi | Pi | Pi | s |
| S | s | Sigma | s |
| R | r | Rho | r |
| Y | u | Upsilon | sisään |
| T | t | Joo | t |
| X | h | Viettää | ch |
| Phi | Phi | Phi | ph |
| Ps | s | Psi | ps |
| vai niin | vai niin | Omega | O |
Logiikkasymbolit matematiikassa
Jotkut yleisimmistä logiikkasymboleista on lueteltu seuraavassa taulukossa:
| Symboli | Nimi | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| ¬ | Negaatio (EI) | Näin ei ole | ¬P (ei P) |
| ∧ | Konjunktio (AND) | Molemmat ovat totta | P ∧ Q (P ja Q) |
| ∨ | Disjunktio (OR) | Ainakin yksi on totta | P ∨ Q (P tai Q) |
| → | Implisaatio (JOS…SIIN) | Jos ensimmäinen on totta, niin toinen on totta | P → Q (jos P, niin Q) |
| ↔ | Bi-implikaatio (JOS JA VAIN JOS) | Molemmat ovat totta tai molemmat ovat vääriä | P ↔ Q (P jos ja vain jos Q) |
| ∀ | Universaali kvantori (kaikille) | Kaikki määrätyssä setissä | ∀x P(x) (kaikki x, P(x)) |
| ∃ | Eksistentiaalinen kvantori (on olemassa) | Määritetyssä joukossa on vähintään yksi | ∃x P(x) (On olemassa sellainen x, että P(x)) |
Diskreetit matematiikan symbolit
Jotkut diskreettiin matematiikkaan liittyvät symbolit ovat:
| Symboli | Nimi | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| ℕ | Luonnollisten lukujen joukko | Positiiviset kokonaisluvut (mukaan lukien nolla) | 0, 1, 2, 3,… |
| ℤ | Joukko kokonaislukuja | Kokonaisluvut (positiiviset, negatiiviset ja nollat) | -3, -2, -1, 0, 1, 2, 3, … |
| ℚ | Joukko rationaalisia lukuja | Murtolukuna ilmaistavat luvut | 1/2, 3/4, 5, -2, 0,75, … |
| ℝ | Joukko reaalilukuja | Kaikki rationaaliset ja irrationaaliset luvut | π, e, √2, 3/2, … |
| ℂ | Joukko kompleksilukuja | Numerot todellisilla ja kuvitteellisilla osilla | 3 + 4i, -2 - 5i,… |
| n! | Factorial of n | Kaikkien positiivisten kokonaislukujen tulo n:ään asti | 5! = 5 × 4 × 3 × 2 × 1 |
| n C k tai C(n, k) | Binomiaalinen kerroin | Kuinka monta tapaa valita k elementtiä n kohteen joukosta | 5C3 = 10 |
| G, H,… | Nimet kaavioille | Graafeja edustavat muuttujat | Kaavio G, Kaavio H,… |
| V(G) | Joukko graafin G kärkipisteitä | Kaikki graafin G kärjet (solmut). | Jos G on kolmio, V(G) = {A, B, C} |
| ESIM) | Kuvaajan G reunojen joukko | Kaikki graafin G reunat | Jos G on kolmio, E(G) = {AB, BC, CA} |
| |V(G)| | Piikkien lukumäärä graafissa G | Piikkien kokonaismäärä graafissa G | Jos G on kolmio, |V(G)| = 3 |
| |E(G)| | Reunojen lukumäärä graafissa G | Reunojen kokonaismäärä graafissa G | Jos G on kolmio, |E(G)| = 3 |
| ∑ | Summaus | Summa arvoalueen yli | ∑_{i=1}^{n} i = 1 + 2 + … + n |
| ∏ | Tuotemerkintä | Tuote useilla arvoilla | ∏_{i=1}^{n} i = 1 × 2 × … × n |
Usein kysytyt kysymykset matemaattisista symboleista
Mitä ovat aritmeettiset perussymbolit?
Aritmeettiset perussymbolit ovat yhteenlasku (+), vähennyslasku (-), kertolasku (× tai ·) ja jako (÷ tai /).
Mitä tarkoittaa yhtäläisyysmerkki?
Tasomerkki tarkoittaa, että kaksi lauseketta molemmilla puolilla ovat samanarvoisia.
Mitä Pi edustaa matematiikassa?
Pi edustaa ympyrän kehän suhdetta sen halkaisijaan, noin 3,14159.
Mikä on lisäyksen symboli?
Matematiikassa yhteenlaskumerkki on + ja sitä käytetään kahden numeerisen arvon lisäämiseen.
Mikä on e-symboli matematiikassa?
Symboli e matematiikassa edustaa Eulerin lukua, joka on suunnilleen yhtä kuin 2,71828.
Mikä symboli edustaa ääretöntä?
Äärettömyyttä edustaa ∞, sitä edustaa vaakasuora kahdeksan, joka tunnetaan myös laiskakahdeksana.
